Riivin puheenjohtaja Sami Louekari kirjoitti kolumnin kauniista kaupungistamme. Juttu julkaistiin Aamupostissa 25.8.2016.
Minun Riksuni on hieno
Muutimme kolmisen vuotta sitten Riihimäelle, osin sattumalta, osin hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Millaisena rumaksikin moitittu uusi kotikaupunkini on näyttäytynyt? Lyhyesti sanottuna hienolta.
Keskustassa on upeita paikkoja, joihin olen mieltynyt. Huomioni kiinnittyi heti keskustan inhimilliseen mittakaavaan ja pääkatujen osalta kaupunkimaisen tiiviiseen rakentamiseen. Toisin kuin monissa pienissä kaupungeissa, joita vaivaa keskustan puute tai tunne sen puuttumisesta, Riihimäellä tuntee olevansa keskustassa.
Rakennuskanta on nuorta, alle satavuotiasta ja sotien jälkeen rakennettua - mutta monin osin hyvin säilynyttä ja tyylikästä oman aikansa liike- ja kaupunkirakentamisen ihanteita noudatteleva. Hämeenkatu muodostaa edustavan ja tyylikkään kokonaisuuden 1930-1950-luvun kaupunkirakentamisesta. Vaalimisen ohella on toki myös kehitettävää: Keskuskadun yläpään mittakaavaa voisi pienentää ympäristöönsä paremmin sopivaksi, kuten myös kolkohkoa Hämeenaukiota. Ilme paranee vielä, kunhan tyhjät liiketilat saadaan käyttöön, ja tyhjät tontit saadaan rakennettua arkkitehtuurilla, joka pelkän tyhjän tilan täyttämisen sijaan tuo ympäristöönsä lisäarvoa. Viimeisen silauksen toisi kävelykatu.
Aseman ja keskustan väliin jäävä Rautatienpuisto on ainutlaatuinen: Vanhat ja onneksi yhä asumiskäytössä olevat puutalot, julkiset rakennukset, kuten museo ja kirkko, sekä vehreä puisto. Miten hieno kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kaupungin vanhemmasta historiasta!
Kolmas suosikeistani on Harjun alue ja urheilupuisto, jonne johtaa useita viehättäviä reittejä portaineen. Kruununa on tyylikäs arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema vesitorni, joka toimii maamerkkinä myös pimeällä kauniisti valaistun portaikon ansiosta. Kun uinti- ja vesileikkikausi ulkosalla päättyy, samaa voi jatkaa uimahallissa; oman aikansa tyylipuhtaassa rakennuksessa, joka on taidokkaasti upotettu harjun rinteeseen lähes huomaamattomaksi.
Kaupungeissa on aina kehitettävää ja parannettava, mutta riihimäkeläiset voivat olla ylpeitä kaupungistaan, vaalia sitä ja nauttia sen upeista paikoista.
Sami Louekari
Juttu julkaistu Aamupostissa 25.8.2016