Nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuudessa Riihimäellä nuoret toivat esille huoltaan liittyen liikkumattomuuteen ja epäergonomisuuteen koulupäivissä. Yläkouluissa, lukiossa ja ammattikoulussa suuri osa opiskelusta tapahtuu digitaalisesti. Oppimateriaaleja luetaan näytöltä tai älytaululta ja muistiinpanoja kirjoitetaan koneelle. Lähes kaikilla oppitunneilla ainakin osassa opetuksesta on sähköiset laitteet käytössä.
Lasten ja nuorten ruutuaika on puhututtanut paljon viime vuosina. Suositeltava ruutuaika on maksimissaan kaksi tuntia vuorokaudessa. Nykyään jo koulupäivien aikana ruutuaika ylittyy moninkertaisesti. Kotitehtävät mukaanlukien lukiolaiset saattavat olla jopa kahdeksan tuntia päivässä koneen ääressä. Tämän lisäksi osa sosiaalisesta elämästä on somessa. Moni lapsi ja nuori myös pelaa puhelimella, tietokoneella, tabletilla tai jollain pelikoneella. Ruutuaika on siis räjähtänyt käsiin.
Nuoria itseäänkin huolettavat liiallisen ruutuajan vaikutukset. Näytöltä jatkuvasti säteilevän sinivalon vaikutuksesta ei ole vielä valtavasti tutkimustietoa. Negatiivisia terveysvaikutuksia kuten lisääntynyttä päänsärkyä on kuitenkin nykytutkimuksenkin valossa havaittu. Koneella työskennellessä työasento ei aina ole optimaalinen, joten myös niska- ja hartiasäryt ovat lisääntyneet.
Ruutuajan lisääntyessä liikkuminen samalla vähenee. Olisi tärkeää saada juurrutettua lapsiin ja nuoriin liikunnallinen elämäntapa. Liikkumattomuuden kansanterveydelliset vaikutukset ovat suuret eivätkä elintapamme nykyään tue omaehtoista liikkumista. Hyötyliikunnan pitäisi olla osa jokaista päivää. Samoin kuormittavaa ja kuntoa kohottavaa liikuntaa pitäisi harrastaa useita kertoja viikossa.
Suomessa useat peruskoulut ovat mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa. Ohjelman myötä koulujen arkeen olisi tarkoitus lisätä liikkumista ja vähentää paikallaan istumista. Omaan luokkaani on ensi viikolla tulossa Liikkuva koulu -ohjelman koordinaattori pitämään liikunnallista oppituntia. Odotan innolla uusia ideoita oppitunteihin.
Tavoitteellinen opiskelu ei välttämättä ole helppo yhteensovitettava liikunnallisten oppituntien kanssa. Opiskelun digitalisoituminen ei myöskään aina tue liikunnallisuutta. Alakouluissa oppituntien liikunnallistaminen on varmasti helpommin toteutettavissa kuin yläkouluissa tai toisella asteella.
Opettajilla on suuri vastuu koulupäivien suunnittelussa liikkumiseen kannustaviksi. Oppituntien tauotus ja taukoliikunta on jossain määrin mahdollista kaikissa oppiaineissa. Moni asia on opetettavissa mielenkiintoisesti ja mieleenjäävästi konkreettiset välineet ja liikkuminen apuna.
Nuorten omana ehdotuksena oli esimerkiksi säätöpöytien lisääminen luokkiin, jolloin työskentely olisi mahdollista myös seisten. Tällöin jatkuva tietokoneen käyttö ei olisi ergonomisesti niin kuormittavaa. Erilaiset kalusteratkaisut muunneltavissa oppimisympäristöissä ovat toteutettavissa oleva ratkaisu ja varmasti tulevaisuutta.
Voisikohan myös miettiä välituntien rauhoittamista kännykättömäksi ajaksi, joilloin ruutuaika vähenisi ja aikaa jäisi sekä liikkumiseen että sosiaaliseen kanssakäymiseen?
Sari Susanna Jokinen
Erityisluokanopettaja
Eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
Riihimäki
Juttu julkaistiin Aamupostin mielipidekirjoituksissa 7.2.2019