Päivätyössäni työpöydälläni on terveyden edistämiseen, hyvinvointiin, varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita eri puolelta Suomea. Olen koronapandemian alusta asti seurannut huolestuneena, miten terveydenhoitajia, hammashoitajia ja fysioterapeutteja on siirretty omista työtehtävistään osastohoitoon, puhelinpalveluun, koronan jäljitystehtäviin ja koronarokottajiksi.
Näiden ammattilaisten työn tarkoitus on puuttua haitallisiin kehityskulkuihin jo niiden varhaisessa vaiheessa. Tämä on parasta kansanterveyden ja kansantalouden hallintaa. Sen kalliimmaksi palvelut ja hoitoprosessit muuttuvat, mitä syvemmälle ongelmat pääsevät puuttumattomina ja hoitamattomina etenemään.
Ongelmat kasautuvat. Saamme lähes päivittäin lukea uutisista, miten itsemurha-aikeet, kotiväkivalta, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet korona- aikana. Lapset ja nuoret voivat huonosti. He kaipaavat koulua, sosiaalisia kontakteja, yhdessä olemista ja harrastuksiaan. Erityisesti tilanne on vaikea niillä, jotka olivat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa ennen koronapandemiaa. Nyt asiasta on huolestunut jo OKM:n lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriötyöryhmäkin.
Kevät oli kovaa aikaa ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen palveluille ja niin on nykyhetkikin, kun koronan massarokotuksia vasta käynnistellään. Koronarokotuksia ei voida toteuttaa ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen palvelujen kustannuksella. Asiaan on syytä puuttua jo alkuvaiheessa ja keksittävä heti tavat, millä rokotukset toteuttaan kestävästi läpi koko prosessin.
Rokotusasetuksen 149/2017 ja COVID-rokotusasetuksen mukaan rokotuksen saa antaa lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja. Kunnat ja julkinen terveydenhuolto vastaavat rokotusten organisoinnista ja ne voivat tehdä yhteistyötä työterveyden kanssa. Työterveys kannattaa kytkeä heti mukaan kokonaisuuden toteuttamiseen, jotta saadaan painetta pois kunnallisista jonoista. Lisäksi julkisella puolella on syytä organisoida rokotukset niin, että henkilötyövoima ei ole pois ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen palveluista.
Alan edunvalvontajärjestöt ovat jo vuosia nostaneet esille sitä, että henkilöstöä kannattaa houkutella töihin rahalla. Perusturvakuntayhtymä Karviainen tarttuikin tähän ideaan oikein ajatuksen kanssa. Se halusi turvata, että normaali kansanterveystyö toimii pandemiasta huolimatta ja koronarokotuksia hoidetaan myös ilta- ja viikonlopputyönä, josta myös maksetaan kannustava korvaus. Karviainen sai rokotussuman purkamiseen ensimmäisten vuorokausien aikana satoja työhakemuksia. Karviaisesta kannattaisi jokaisen koronarokotuksia organisoivan kunnan ottaa mallia. Hoidetaan homma kotiin niin, ettei edessämme ole kasautuneesta palvelutarpeesta johtuva kriisi heti koronapandemian rauhoituttua.
Anne Lindgren
lh, TH (AMK), YP (YAMK), YTM
Kuntavaaliehdokas (vihr.)
Riihimäki