138§ Riihimäen kaupungin hyvinvointikertomus
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Meillä on käsillä vuoden 2020 hyvinvointikertomus, josta saamme tietoa Riihimäkeläisten kokemasta hyvinvoinnista. Tämä kertomus on tärkeä ottaa huomioon, nyt kun rakennamme uutta strategiaa.
Vuosi 2020 oli ensimmäinen poikkeusvuosi, jolloin korona kuritti meitä oikein olan takaa ja siksi tämän hyvinvointikertomuksen merkitys korostui entisestään.
Vuoden 2020 hyvinvointikertomus perustuu vuosien 2017-2021 hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosiraportissa olevat indikaattorit ovat kansallisista tietolähteistä viimeisimmän käytettävissä olevan vuoden mukainen tieto mutta olisin kaivannut, että tässä vaiheessa vuotta käytössä olisi kaikilta osin ollut vuoden 2020 tieto eikä 2019 tieto, johon viitattiin.
Meille kaikille päättäjille on ensiarvoisen tärkeää, että kuntalaiset voivat hyvin. Tässä raportissa on kattavasti kerätty tietoa siitä. Kaupungin toiminnan tavoitteena on tuottaa riihimäkeläisille laaja-alaisesti hyvinvointia ja laadukkaita palveluita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa, jolla turvataan myös kunnan elinvoimaisuutta. Toivottavasti me kaikki päättäjät olemme käyneet tutustumassa TEA-viisareihin. Eli terveyden edistämisaktiivisuuden mittariin joka kuvaa kunnan toimintaa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Riihimäellä Lasten pienituloisuusaste on 11,1%, joka kuvaa sitä kuinka paljona alueen alle 18-vuotiasta kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Tämä on valtakunnallista tasoa, mutta kertoo meille päättäjille sen, miten tärkeää on panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, jotta voimme tukea lasten hyvinvointia perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Riihimäellä on jo vuosia ollut se tilanne että 100% nuorista hakeutuu jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen. Tästä voimme olla ylpeitä. Meidän tulee kuitenkin panostaa siihen, että nuoremme saavat toisen asteen koulutuksen käytyä loppuun ja saavat näin eväät tulevaan työelämään.
Terveydenhoitajana minua huolestuttaa se, että Riihimäkeläisistä nuorista jotka osallistuvat kouluterveyskyselyyn yli 40% ei syö koululounasta päivittäin. On tärkeää, että meillä tarjotaan maittavaa ruokaa, ja kouluilla on iso rooli kannustaa nuoriamme osallistumaan kouluruokailuun.
Tyytyväisi voimme olla siihen, että Päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta käyttävien osuus on vähentynyt.
Hyvinvointikertomuksesta selviää, että terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokee nuorista joka neljäs. Kaikissa ryhmissä kehitys on noususuuntainen.
Riihimäellä on panostettu siihen, että olemme saaneet psykiatrisen sairaanhoitajan lukiolle helmikuussa 2020 ja toinen erityisnuorisotyöntekijä on saatu palkattua. Toivottavasti näiden avulla saisimme nuorten vointia kohentumaan.
Huomenna kaupunginhallitus päättää nuorisotoimen tulevista tiloista. Hyvinvointikertomuksesta nousee esille, miten tärkeää on, että nuorille on oma paikka, jossa tarjotaan nuorisopalveluiden järjestämää toimintaa nuorille.
Perusopetuksessa kaikilla 6.-9. luokkalaisilla sekä yläkoulun opettajille on käytössä henkilökohtaiset leasing laitteet. Tulevaisuudessa meidän tulee satsata varhaiskasvatukseen ja alakoulujen laitekantaan. Maailma ympärillämme digitalisoituu halusimme tai emme ja meidän tehtävänä on huolehtia siitä, että lapset saavat yhtäläiset opit digitalisaatiosta riippumatta perheen tilanteesta. Lapset kulkevat jo nyt internet taskussaan ja meidän on huolehdittava siitä, että lapset saavat mahdollisimman varhain opetusta siitä, miten digitalisten laitteiden kanssa toimitaan, jotta lapset onnistuvat etsimään luotettavaa tietoa ja osaavat käyttäytyä digitalisessa ympäristössä kiusaamatta toisiaan.
Muuttaessani Riihimäelle takasin 2008 vinkkasin valtuutettu Pekoselle, että Turussa järjestettiin suosittuja perheliikuntatapahtumia ja silloin hän lähti ajamaan saman tyylisiä peuhapäiviä myös Riihimäelle. Tämä toiminta on jatkunut vuoteen 2020 asti jolloin korona ne katkaisi. Toivon todella, että nämä tapahtumat saavat jatkoa, kun korona tilanne helpottuu. Meidän on tärkeä tukea perheen yhteistä tekemisiä ja siihen nämä tapahtumat ovat olleet oivia.
Riihimäellä on paljon satsattu pyöräteihin. Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa edistetään yhtenäistä, esteetöntä kävelyn ja pyöräilyn verkostoa. Lasten kanssa liikkuessa tämä on kyllä ollut ensiarvoisen tärkeää. Myös uudet puistot, joita olemme saaneet mm. kirjaston aukealle houkuttelee ulkoilemaan yhdessä. Kesällä Jukka Jalosen puistossa oli päivittäin Riihimäkeläisiä viettämässä vapaa-aikaansa ja se jos mikä lisää yhteisöllisyyttä. Vuonna 2020 hankittiin myös 45 senioripenkkiä ja näistä 15 saatiin Kotokartano säätiön lahjoituksena. Ymmärtääkseni tämä on helpottanut ikäihmisten liikkumista kaupungissa.
Senioripuistoilu alkoi kesällä 2020 ja se on tarjonnut ikäihmisille mahdollisuuden osallistua kaupungin toimintaan koronasta huolimatta. Tämä on mielestäni erittäin hienoa toimintaa varsinkin kun tiedämme, että ikäihmisten yksinäisyys lisääntyy jatkuvasti.
Riihimäellä toimii myös paljon vapaehtoisia vanhuspalveluissa, jotka käyvät ulkoiluttamassa vanhuksia, toimivat ystävinä ja järjestävät erilaista toimintaa. Tämä on sellaista yhteisöllisyyttä, josta haluan kiittää kaikkia niitä vapaaehtoisia, jotka ovat tässä mukana.
Riihimäki on kulttuurikaupunki ja kulttuurilla on iso merkitys ihmisen kokemaan hyvinvointiin. Riihimäellä on lapsille rakennettu kulttuuripolku, joka mahdollistaa kaikille Riihimäkeläisille lapsille ja nuorille tutustumisen kaupungissa toimiviin museoihin ja esim Nuorisoteatterin esityksiin. Riihimäellä tarjotaan laadukasta taiteen perusopetusta kunnan omana toimintana musiikkiopistossa ja kuvataidekoulussa ja yksityisen tahon tarjoamana Riihimäen Nuorisoteatterissa, ja tanssikouluissa.
Riihimäellä museot järjestävä paljon saavutettavaa, yhteisöllistä ja kaikenikäisille kävijöille suunnattua matalankynnyksen toimintaa. Kulttuurihyvinvoinnin avulla voidaan lisätä osallisuutta ja hyvinvoinnin kokemusta.
Ikäihmisten ja muiden sosiaalipalveluiden asiakkaiden hyvinvointia ja kulttuurin saavutettavuutta on edistetty kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden koordinoiman Kunnan Pojat -hankkeen avulla, joka toivottavasti saa jatkoa.
Kunnissa on alettu mittaamaan vuonna 2018 HYTE-kertoimen avulla kuntien tekemää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Tulevaisuudessa kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy tämän mukaan, joten nyt tehtävä työ tulee vaikuttamaan rahoitukseen jatkossa.
Kulttuurihyvinvoinnille ei toimenpide-ehdotuksessa oltu asetettu tavoitteita. Kulttuurihyvinvointi tulee kuitenkin tunnistaa osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Tietoa kulttuurin vaikuttavuudesta tulee edelleen lisätä ja hyödyntää eri asiakasryhmien hyvinvointipalveluja kehitettäessä. Riihimäki sai terveyden edistämisen arvioinnissa keskiarvoa selvästi huonommat pisteet, joten kehittämistoimia tarvitaan. Jatkossa kulttuuripalvelut tulisi kirjata eri-ikäisille kaupunkilaisille suunnattujen hyte-toimintojen kehittämistavoitteisiin. Vuonna 2020 kulttuurin avulla edistettiin kuitenkin hyvinvointia ja kulttuurin saavutettavuutta monessa kohderyhmässä. Toiminnan vaikutuksia ei ole toistaiseksi arvioitu. Kulttuurihyvinvointiin tulee suunnata lisäresursseja ja sitä tulee juurruttaa osaksi sivistyksen, elinvoiman ja sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteita. Kulttuuritoimijoiden ja sotetoimijoiden välille tulee kehittää yhteisiä toimintamalleja, joilla mahdollistetaan kulttuuritarjonnan hyödyntäminen.
Tästä syystä olen tänään jättämässä valtuustoaloitetta Kulttuurihyvinvointi suunnitelman tekemisestä Riihimäelle. Lue aloite tästä: Valtuustoaloite kulttuurihyvinvoinnista 13.12.2021
Kuntalaisten hyvinvointi on meille ensi arvoisen tärkeää ja siksi on meidän tulee panostaa siihen, että riihimäkeläiset voivat tulevaisuudessa entistä paremmin. Kiitos!
Tiina Mämmelä