Aamuposti uutisoi 29.3. Riihimäen musiikkiluokkatoiminnan oppilaskadosta ja siitä, että syksylle 2017 ei ole tämän hetkisen tiedon valossa muodostumassa musiikkipainotteista luokkaa. Tämä tieto on musertava uutinen, sillä musiikkiluokkatoiminta viettää tänä keväänä 35-vuotisjuhlaa. Huoli toiminnan jatkuvuudesta on suuri niin oppilaiden, vanhempien kuin tulevien musiikkiluokkaisten osalta. Musiikkiluokat ovat pystyneet tuomaan kaupungin eri tapahtumiin iloisuutta esiintymisillään ja musiikki on jäänyt kulkemaan monen lapsen rinnalle elämän eri vaiheissa.
Tulevat kuntapäättäjät, niin sivistyslautakunnassa kuin valtuustossa, tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa musiikkiluokkatoiminnan jatkuvuuden osalta. Jos kaupungilla on aitoa halua tarjota koulussa musiikkipainotteista toimintaa tai muuta erityispainotusta (liikunta, luonnontiede jne.), niin uskon että ratkaisut löytyvät säästöpaineista huolimatta. Tarvitaan avarakatseisuutta ja uudenlaista innovointia, sekä vanhojen toimintatapojen ravistelua. Uusi opetussuunnitelmakaan ei täysin estä painotuksien totettamista, vaikka Riihimäen koulutoimenjohtaja niin kommentoikin uutisessa. Hyvinkäällä on onnistuttu tarjoamaan ja pitämään yllä useaa erityispainotteista opetusta, uudesta opetussuunnitelmasta huolimatta. Eikä toiminnasta ole syntynyt merkittäviä lisäkustannuksia. Miksi Riihimäellä ei kyetä toimimaan vastaavasti?
Kaupungin tulevien vuosien strategian yhtenä kulmakivenä on kaupungin asukasluvun kasvattaminen. Tämä tapahtuu hyvin pitkälle pitämällä kaupunki kiinnostavana ja houkuttelevana ulkopaikkakuntalaisille. Musiikki- ja muiden mahdollisten erityispainotteisten luokkien alasajo ei tue strategiaa, vaan on täysin painvastainen siihen nähden ja erittäin lyhytnäköistä toimintaa.
Hanna-Leena Islander
Musaluokkalaisten äiti, entinen musaluokkalainen ja nykyinen musiikin harrastaja
Kuntavaaliehdokas, Riihimäen Vihreät 85
Juttu julkaistiin Aamupostissa 30.3.2017