Eduskunnan syysistuntokausi käynnistyy lähiaikoina. Syksyn puheenaiheet ovat jo ennalta tiedossa: sote- ja maakuntauudistusvie varmuudella leijonanosan julkisesta keskustelusta.
Asia koskettaa mitä suurimmassa määrin myös Riihimäkeä, jonka budjetista 61 prosenttia menee tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mikäli sote-uudistuksesta ei päästä yhteisymmärrykseen marraskuuhun mennessä, sen valmistelu siirtyy todennäköisesti seuraavalle hallituskaudelle. Tuolloin myös maakuntauudistus jää nykymuodossaan toteutumatta.
Sote-uudistusta valmistelevan kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan nykyisessä maakuntauudistuksessa on liikaa maakuntia, jotta ne voisivat pidemmän päälle selviytyä tulevista velvoitteistaan. On siten hyvin mahdollista että jossain vaiheessa pienemmät maakunnat sulautuvat aikanaan suurempiin kokonaisuuksiin. Kanta-Hämeen kohdalla se tarkoittaisi siirtymistä Pirkanmaan yhteyteen.
Riihimäki on tähän mennessä sitoutunut yhteistyöhön Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Samalla se on ottanut kontolleen 50-60 miljoonan euron suuruisen velkaosuuden Hämeenlinnaan rakennettavasta uudesta kantasairaalasta.
Samaan aikaan Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Kanta-Häme ovat käynnistäneet Kahdeksan tähden sairaala -hankkeen. Sen tavoitteena on jakaa osaamista ja sopia erikoissairaanhoidon leikkauksista viiden pirkanmaalaisen sairaalan sekä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen sairaalan kesken.
Tavoite kuulostaa epärealistiselta: on vaikea kuvitella että erikoissairaanhoidon leikkauksia palautetaan enää Riihimäelle nyt kun valtaosa niistä on jo siirretty Hämeenlinnaan. Tosiasiassa hanke ei sisällä mitään sopimuksia Riihimäen sairaalan toimenpiteiden laajentamiseksi.
Lisäksi on hyvä tiedostaa että Tampere on tehnyt merkittäviä investointeja yliopistolliseen keskussairaalaan, joka pystyy tarvittaessa tarjoamaan erikoissairaanhoidon palvelut myös Kanta-Hämeen asiakkaille. Herää kysymys onko Hämeenlinnan kantasairaalan investoinnit tehty ylipäätään oikeassa mittasuhteessa, jos kerran suuri osa erikoissairaanhoidosta voisiirtyä aikanaan Tampereelle.
Mikäli nämä ennusteet pitävät paikkaansa, Riihimäen sote-palvelut uhkaavat ajautua ajopuun lailla ensin Kanta-Hämeeseenja myöhemmin Pirkanmaalle, mikä ei voi mitenkään olla kuntalaisten etujen mukaista.
Riihimäen sitominen yhä vahvemmin pohjoiseen saattaa heijastua monin tavoin myös muihin kuntalaisten palveluihin. Kuvitteleeko esimerkiksi joku että Tampere tai Hämeenlinna haluaisivat oikeasti puolustaa riihimäkeläisten junavuoroja, mikäli VR pyrkii luomaan nopeampia yhteyksiä Helsingistä Tampereelle? Junayhteyksien heikkeneminen merkitsisi lähtölaskentaa monelle pääkaupunkiseudulla työskentelevälle riihimäkeläiselle.
Nyt on viimeinen hetki arvioida tilannetta uudelleen. Muuttuneissa olosuhteissa on täysin perusteltua selvittää eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Siihen tarjoutuu tilaisuus tänä syksynä kun kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen kunnallisneuvos Arto Lapiolahden ja yrittäjä Tero Rekimäen kuntalaisaloitteen maakuntarajan siirtämisestä Kanta-Hämeestä Uudellemaalle.
Mikäli sote- ja maakuntauudistus ei toteudu suunnitellusti, valtuuston tulisi pyytää kaupunginhallitusta laatimaan arviot ja laskelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Vain siten voimme varmistua ettei Riihimäki ajaudu entistä suurempiin vaikeuksiin.
Eero Yrjö-Koskinen
Kaupunginvaltuutettu (vihr)
Riihimäki
