Hämeen maakuntahallitus käsitteli maanantaina 18.6. Riihimäen kaupungille jätettyä kuntalaisaloitetta, jossa esitettiin selvitettäväksi Riihimäen mahdollisuutta siirtyä Kanta-Hämeestä Uudenmaan maakuntaan. Maakuntahallituksen lausunnossa käsiteltiin maakuntakysymystä monipuolisesti ja perusteellisesti.
Siirtyminen toiseen maakuntaan ei ole helppo eikä nopea projekti. Halua maakunnan vaihdokseen ei Riihimäelläkään välttämättä ole laajasti; kuntalaisaloitteesta huolimatta. Vuonna 2016 Riihimäen kaupunginvaltuusto antoi maakuntalaista lausunnon, jonka mukaan kaupunki haluaa kuulua Kanta-Hämeen maakuntaan. Olosuhteet eivät ole tämän jälkeen ratkaisevasti muuttuneet.
Historiallisesti Riihimäki on aina kuulunut Hämeeseen. Koko itsenäisyyden ajan Riihimäki on ollut Hämeenlinnan ja Forssan seutujen kanssa samaa hallinnollista aluetta. Nykyisellä Kanta-Hämeen maakunnalla on siis pitkä historia.
Maakuntajako on lakiin perustuva asia. Siitä säädetään maakuntajakolaissa. Käytännössä maakunnan vaihtamiseksi tarvittaisiin valtioneuvoston päätös. Tällaista päätöstä tuskin olisi odotettavissa, eikä asia tällä hetkellä ole etenemässä valtioneuvostoon käsittelyyn.
Maakunta- ja sote-uudistuksessa ollaan Suomeen muodostamassa 18 itsehallinnollista maakuntaa, joista yksi on Kanta-Häme. Uudenmaan maakunta on sekä nykyään että maakuntauudistuksen toteutuessa väkiluvultaan ylivoimaisesti suurin maakunta. Asukkaita Uudellamaalla on lähes kymmenkertainen määrä Kanta-Hämeeseen verrattuna.
Riihimäki on Kanta-Hämeen toiseksi suurin kunta, joten sillä on jo lähtökohtaisesti painoarvoa Kanta-Hämeen päätöksenteossa. Riihimäellä on nykyisessä maakuntavaltuustossa 10 edustajaa eli yli 18% päätäntävallasta. Maakuntahallituksessa meillä on kaksi edustajaa. Hyvin todennäköisesti maakuntauudistuksen jälkeenkin uudessa Kanta-Hämeen maakuntavaltuustossa Riihimäellä on vahva edustus. Uudellamaalla taas moni kunta, esimerkiksi Riihimäkeä paljon suuremmat Hyvinkää ja Järvenpää, jäävät ennusteiden mukaan ilman maakuntavaltuutettuja. Jos siis haluamme jatkossakin pysyä mukana maakunnallisesta päätöksenteossa, meidän ei kannata pyrkiä osaksi Uudenmaan maakuntaa.
Hankerahoitus on meille tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. EU:n kehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat Kanta-Hämeessä Uuttamaata paremmat. Kuluvalla EU-ohjelmakaudella Euroopan aluekehitysrahaston varoja on käytettävissä Kanta-Hämeessä noin 6 euroa/asukas/vuosi ja Uudellamaalla 2 euroa/asukas/vuosi. Tässä on suuri ero.
Maakunta- ja sote-uudistuksen nykyvaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista eikä ehkä edes mahdollista aloittaa valmistelua maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirin vaihdoksesta. Siitä huolimatta vapaan valinnan mahdollisuuden nojalla kuntalaisilla on nykyäänkin mahdollisuus hakeutua palveluihin omien valintojensa mukaan riippumatta siitä, mihin maakuntaan kunta kuuluu. Yritysten liiketoiminta tai kuluttajien käyttäytyminen ei ole kiinni maakuntarajoista. Kuntayhteistyökin yli maakuntarajojen on mahdollista. Etelä-Suomen kaikki kunnat ja maakunnat suuntautuvat koko ajan tavalla tai toisella kohti metropolialuetta, Riihimäki muiden mukana.
En itse näe tällä hetkellä tarpeelliseksi enkä mahdolliseksi edistää maakuntarajojen muuttamista. Ennemminkin meidän kannattaa panostaa toimivaan yhteistyöhön alueen kaikkien kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Rakentavaa keskustelua kuitenkin tarvitaan eikä keskustelunavauksia kannata pelätä. Osallistaminen ja yhteisöllisyys ovat entistä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa. Hyvä että kuntalaiset ovat kiinnostuneita itseään koskevista asioista ja nostavat näitä asioita keskusteluun.
Sari Susanna Jokinen (vihr)
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
Maakuntahallituksen jäsen
Riihimäki
