Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutetaan niin, että ensin tuodaan sekä sote-palvelut että perus- ja erikoistason palvelut saumattomasti yhteen. Sitten puretaan monesta eri lähteestä koostuva rahoitusjärjestelmä, jotta palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen olisivat samoissa käsissä. Vasta lopuksi oli tarkoitus monipuolistaa asiakkaan valinnanvapautta ja lisätä eri palveluiden tuottajien määrää.
Nyt hallitus toimii oman hallitusohjelmansa vastaisesti ja ajaa pillit katolla valtavalla kiireellä sote-palveluiden markkinallistamista eteenpäin, vaikka asiantuntijat varoittavat isoista riskeistä kaiken aikaa.
Surullisinta keskustan ja kokoomuksen “maakunnat mulle ja valinnanvapaus sulle” -koplauksessa on se, että uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jäävät ensimmäisinä jalkoihin. Keskeiset tavoitteethan ovat olleet perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen, peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja kustannusten hillintä.
Esitetyssä muodossaan valinnanvapausuudistus kasvattaisi maan eri osien välisiä eroja ja lisäisi kustannuksia sekä byrokratiaa. Palveluketjujen ja -kokonaisuuksien hallinta on pirstaleisessa kokonaisuudessa vaikeaa. Esityksestä hyötyvät tällä tavoin toteutettuna lähinnä suurimmat terveysalan yritykset, jotka pyrkivät minimoimaan verotuksen ja maksimoimaan voiton.
Sote-uudistuksen ylin virkamies Tuomas Pöysti myönsi Kommuntorgetin haastattelussa (2.12.2016), että tavoiteltu 3 miljardin euron kustannusten hillintätavoite on ylioptimisten. Jos valtio vain vähentää maakunnille annettavaa perusrahoitusta 3 miljardilla eurolla, se jättää itse säästöjen toteuttamisen maakuntien harteille. Tämä lisää palveluiden eriarvoisuutta, sillä pienten ja suurten maakuntien kyky järjestää palvelut ja niiden rahoitus on hyvin erilainen.
Hallituksen on tultava järkiinsä. Sote- ja maakuntauudistus voidaan viedä läpi pidemmällä siirtymäkaudella ja valmistella parlamentaarisesti. Maakunnille on annettava verotusoikeus. Valinnanvapauslainsäädäntö tulee käsitellä omana erillisenä lainsäädäntöhankkeena vasta sitten, kun uudistus on muuten valmis. Silloinkin asteittain ja harkiten, ei kiireellä ja hutiloiden.
Touko Aalto
kansanedustaja (vihr), sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen, Jyväskylä
Sari Jokinen
kaupunginvaltuuston 2. varapj (vihr), Riihimäki
